Kuolinpesä
Oikeusministeriö katsoi lisäksi, että 78 §:n 1 momentin rangaistussäännöksen kumoaminen edellytti vielä tarkentamista. Perusteluissa oli jäänyt epäselväksi, onko sääntely kokonaisuudessaan vai vain osin tarpeeton. Perusteluita on jatkovalmistelussa tarkennettu tältä osin.
Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö on Itä-Suomen aluehallintovirastoon kuuluva itsenäinen yksikkö, jolla on valtakunnallinen toimivalta. Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tehtävät perustuvat aluehallintovirastoista annettuun lakiin.
Väestötietolaissa varauduttaisiin lisääntyvään tietojen liikkuvuuteen. Lain 19 §:ssä säädetään tietojen luotettavuuden varmistamisesta. Selvyyden vuoksi pykälään tehtäisiin muutos, jonka mukaan asiakirjoja ei tarvitse laillistaa, mikäli tieto saadaan suoraan ulkomaiselta viranomaiselta teknisen rajapinnan avulla tai muuten sähköisesti luotettavalla tavalla. Tarkoituksena ei olisi laajamittaisesti mahdollistaa sitä, että merkintä ulkomaisen viranomaisen rekisteristä voitaisiin viedä suoraan väestötietojärjestelmään. Tietojen merkitsemisen edellytysten olisi jatkossakin täytyttävä. Tarkoituksena olisi kuitenkin varmistaa, että tietoja ilmoittavan henkilön ei tarvitsisi hankkia laillistettua fyysistä asiakirjaa ulkomaiselta viranomaiselta, mikäli tiedot voidaan välittää luotettavasti sähköisesti.
Väestötietolakiin kohdistuu myös muutostarpeita, jotka eivät johdu suoraan organisaatiouudistuksesta tai tietosuoja-asetuksesta. Esityksen valmistelussa on arvioitu erinäisiä käytännön tarpeista tai sääntelyn selkeydestä johtuvia muutoksia.
Maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen yhdistämishankkeen ohjausryhmä asetti 11.12.2017 seuraavat alatyöryhmät uudistuksen säädösvalmistelua ja hankkeen toimeenpanovaiheen valmistelua varten
Väestötietojärjestelmä on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen perusrekisteri, jota pidetään yhteiskunnan toimintojen ja tietohuollon sekä sen jäsenille kuuluvien oikeuksien ja velvollisuuksien mahdollistamiseksi, toteuttamiseksi ja turvaamiseksi. Väestötietolaki tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2010. Laissa säädetään muun muassa Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien tehtävistä väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjinä, väestötietojärjestelmän tietosisällöstä ja tietojen ylläpidosta, tiedon ylläpitoa koskevasta toimivallasta sekä tietojen luovuttamisesta. Lisäksi laissa säädetään Väestörekisterikeskuksen varmennetusta sähköisestä asioinnista, tarkemmin Väestörekisterikeskuksen tuottamista varmenteista ja varmennettuun sähköiseen asiointiin liittyvistä palveluista, kansalaisvarmenteen ja muun varmenteen myöntämisestä sekä sähköisestä asiointitunnuksesta. Laki on voimaan tullessaan korvannut edeltävän väestötietojärjestelmää ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluita koskevan erityislain. Tarkempia säännöksiä väestötietojärjestelmän tietosisällöstä sekä tietojen ilmoittamisesta ja käsittelystä sisältyy väestötietojärjestelmästä annettuun valtioneuvoston asetukseen (128/2010, jäljempänä väestötietoasetus).
Oikeusministeriö kiinnitti huomiota perustuslakivaliokunnan käytäntöön arkaluonteisten tietojen käsittelystä. Erityisesti arkaluonteisten tietojen käsittelyä tulisi arvioida siltä osin, kun viraston tehtävämäärittely merkitsee laajennusta suhteessa nykyisiin tehtäviin. Esityksen HE 233/2018 vp jatkovalmistelussa on selvennetty viraston tehtävien sääntelyä. Virastolle ei esityksessä ehdoteta tehtäviä, jotka olennaisesti poikkeaisivat Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien olemassa olevista tehtävistä. Tältä osin muutosta ei ole myöskään viraston arkaluonteisten tietojen käsittelyyn. Lausunnon johdosta on kuitenkin tarkennettu väestötietolain perusteluja tietosuoja-asetuksen 9 artiklan osalta.